Alfavakio
Nyt EurekAlertissa on uutinen, jossa Jeffrey Newman kertoo, ettei 7 miljardin vuoden etäisyydeltä ole havaittavissa alfavakion muutosta. Tämä alfavakio, kourallinen pelkkiä numeroita, pompsahtaa esille joka ikisessä sähkömagneettisessa ilmiössä, kuten vaikkapa atomien emittoimassa valossa. Kysymys kuuluu, onko tämä numero aina sama, vai muuttuuko valonnopeus? Elektronin varaus? Vai Plancin vakio? Newman kertoo, että tämä hienorakennevakio, jota alfaksi kutsutaan (á) kertoo elektromagneettisuuden voiman, mikä taasen määrää sen miten eri energiatasot toimivat atomissa. Itseasiassa se siis kertoo olennaisia asioita näkemämme materian olemuksesta. Jotkin pimeän energian teoriat, sekä säieteoria ennustaa tämän hienorakennevakion muutoksen. Newman tutki 7 miljardin ikäisten galaksien tuottamien ionisoituneen hapen emissiota OIII, joka on havaittu erittäin oivalliseksi tutkimuskohteeksi muutosten suhteen. Emissioiviivojen muutokset näkyisivät hyvin kertoen vakuuttavalla tavalla mahdollisista muutoksista. Emission aallonpituuksia tutkimalla he saivat sen tuloksen, ettei hienorakennevakio ole muuttunut tämän päivän vakiosta 1/137 ainakaan 4 miljardin vuoden aikana. Emissio on sitä kun hiukkanen lähettää itsestään fotonin, eli sähkömagneettisen energiakvantin, minkä havaitsemme valona. Esimerkkinä revontulet. Absorbtio taasen kertoo siitä kun atomi vastaanottaa energiaa. Näistä tapahtumista syntyy atomien viivaspektri, sillä atomit eivät voi vastaanottaa tai sylkeä miten tahansa energiaa, vaan elektroniverhon ominaisuudet määräävät sen, ja voimme viivaspektristä laskea mitä ainetta spektri kuvaa. Elektroniverhohan määrää aineen olomuodon, onko se happea vai heliumia tms. Kyseessä on siis aallonpituudet, jotka saamme havaittaviksi lasisen prisman avulla, kuten vaikkapa sateenkaaren värit. Tämä prisman hajottama valo on tämä spektri, josta voimme sitten päätellä ja laskea valtaisan monia asioita. (URSA, Tähtitieteen perusteet) Tämä samainen tutkimus käsitteli myös pimeää energiaa, jota on todettu olevan 70% universumin energiasta. Tämä pimeä energia aiheuttaa universumin kiihtyvän laajenemisen. (Pimeä energia on eräänlaista tyhjiöenergiaa. -Enqvist) Teoreettinen fyysikko Martin White sanoo dramaattisesti artikkelin lopussa, että tämän hetken GraalinMalja on se kysymys, muuttuuko pimeän energian tiheys ajan myötä. Onko pimeä energia Einsteinin kosmologinen vakio, jolloin se ei muutu, vai muuttuuko se sittenkin? http://www.eurekalert.org/pub_releases/2005-04/uoc--ood041805.php
<< Home