Meteoroidit

Kuutonkaan yö ei ole koskaan täysin pimeä, sillä ilmakehä hehkuu aina hiukan. Tämä hehku syntyy ionosfäärissä, jossa Auringon säteily on hajoittanut päivällä happimolekyylejä. Illalla nämä hajonneet molekyylit yhtyvät, tai vapaat elektronit liittyvät ioneihin, vapautuu energiaa joka näkyy hehkuna taivaalla. Tätä kutsutaan rekombinaatioksi. Öisellä taivaalla voi nähdä välähdyksen, jopa pidempikestoisen valojuovan, jota kutsutaan tähdenlennoksi. Planeettainvälisessä avaruudessa on lukemattomia pienkappaleita, jotka määritellään koon mukaan eri nimillä: asteroidit, komeetat ja meteoroidit - pienimmät ovat vain planeettainvälistä pölyä. Maata kohden putoava kappale saa vetovoiman ansiosta nopeuden 11km/s. Maa kiertää Aurinkoa nopeudella 30km/s ja jos kappale tulee sopivassa suhteessa Maan kiertonopeuteen, voi kappale saada 70km/s nopeuden. Ilmakehä aiheuttaa kuitenkin kitkaa, ja näin meteoroidi kuumenee ja höyrystyy. Tämän höyryn näemme valojuovana taivaalla. Meteoroidin eteen muodostuu shokkiaalto, joka jarruttaa kappaleen putoamisnopeutta. Jos kappale on kyllin suuri selvitäkseen maahan, on sen loppunopeus enää muutama sata kilometriä tunnissa. Tavallisimmat tähdenlentojen aiheuttajat ovat kuitenkin hiekanjyväsen kokoisia, jotka höyrystyvät hyvin pian ilmakehän yläosissa. Jos tähdenlento on pitkäkestoisempi ja hyvin kirkas, kutsutaan tätä bolidiksi, eli tulipalloksi. Mikäli rautakivi-sekoitteinen kappale on tarpeeksi suuri kestääkseen maanpinnalle, kutsutaan tätä meteoriitiksi. Pienemmillä kappaleilla putoamisnopeus on yllä mainittu 200km/h ilmakehän jarruttavan vaikutuksen ansiosta, mutta tonnin painoiset ei paljoa jarrutuksista piittaa. Maa liikkuu radallaan vastapäivään, joka on myös pyörimisliikkeen suunta, mikä aiheuttaa sen, että meteoreja nähdään useimmiten sillä puolen pallonpuoliskoa jossa eletään aamua. Maahan osuu myös sporadisia hiukkasia, jotka ovat syntyneet muilla planeetoilla meteoripommitusten avaruuteen sinkoamista aineksista. Näitä sporadisia tähdenlentoja voi nähdä mihin vuodenaikaan tahansa. Sana sporadinen tarkoittaa satunnaista tai erillistä. Olemme hyvin kiinnostuneita meteoriparvista, jotka syntyvät komeettojen jättämistä pyrstöistä. Komeetasta murenee aina Auringon lähellä ainetta, ja tämä aine jää soikealle kiertoradalle. Aina kun Maa menee tämän vanan lävitse, näemme meteoriparvia joiden radiantti on jollekin meteoriparvelle ominainen. Radiantti tarkoittaa säteilypistettä. Tietyn komeetan aiheuttama tähdenlentojen tulolähde näyttäisi säteilevän jostakin samasta kohdasta taivasta, kuten vaikkapa aina Orionin suunnalta. Näin meteoriparvet saavat nimensä, tässä tapauksessa meteoriparvi sai nimekseen Orionidit. Lähteenä: Ilmakehä ja sää