Spherules-marjat
EurekAlertissa on Chicxulubin törmäyksestä, joka tuhosi dinosaurukset 65 miljoonaa vuotta sitten. He löysivät maakerroksista samanlaisia kivi"marjoja" kuin Marsista löydetään, ja he alkoivat pohtimaan näiden syntymekanismia. Näitä marjoja kutsutaan "spherules" mineraaleiksi. Kun meteoriitti törmää maahan, höyrystää tämä ympärillään olevat kivimassat. Tämä kalkki-silikaatti seos jäähtyy ilmakehässä, ja sataa omituisena sateena maan päälle, jättäen karakterisoivan kerroksen muistoksi tulevia tutkijoita hämmästyttämään. Nämä pyöreät mustikkamaiset kivet kertovat meille tarinan tapahtumasta jota emme kykene sen rajuuden takia kuvittelemaan, ja antavat meille tärkeää tietoa törmäyksiin liittyvistä ilmiöistä. http://www.eurekalert.org/pub_releases/2005-03/uoc-mmf032105.php
Esolta uutinen: Kohteesta nimeltä Westerlund1 on löytynyt eksoottinen rykelmä tähtiä: "Eksoottisten tähtien eläintarha". Westerlund1 on suuri pilvi, joka on aiemmin peittänyt tämän "takapihallamme" olevan tähtiryppään. Näitä massiivisia tähtiryppäitä kutsutaan Super-tähtijoukoiksi, sillä niihin on pakkautunut valtavasti nuoria tähtiä hyvin lyhyillä etäisyyksillä (6 valovuotta!!) Nämä ovat äärimmäisiä ympäristöjä tähtien ja planeettojen muodostua. Tutkijat kokevatkin tämän lähinaapurin mielenkiintoiseksi laboratorioksi tutkia massiivisten tähtien yksityiskohtia ja fysiikkaa. Tämä Westerlund1 sisältää tuhansia massiivisia tähtiä, jotka kaikki loistavat erittäin kirkkaina. Jotkin tähdet loistavat miljoonan aurinkomme kirkkaudella (!) ja jotkin ovat kooltansa kaksi tuhatta kertaa auringon kokoisia, eli pinta löytyisi Saturnuksen kohdalta. Westerlund1 onkin suurin löydetty tähtijoukko. http://www.eso.org/outreach/press-rel/pr-2005/pr-08-05.html
Naturelta: Laurence Fried tutki veden käyttäytymistä kovassa paineessa ja kuumuudessa, ja sai aikaiseksi ennusteen ilmiöstä jota kutsutaan superionisaatioksi: tila kiinteän ja nestemäisen aineen välillä. Tässä olomuodossa vesi muuttuu kovaksi kuin rauta. Vesi saattaisi olla jäätiläisplaneettojen kovassa 100 000 kertaisessa paineessa ja yli 1 000 asteen kuumuudessa juuri tässä muodossa, ja artikkelin mukaan: hohtaa keltaisena. http://www.nature.com/news/2005/050321/full/050321-4.html
<< Home