Heijastunut yläaurinko

Kuulema tämän vuoden paras halohavainto! Pitkälammesta heijastunut yläaurinko.
Tämä tekemäni havainto lisää halomuotoja yhdellä.
Katsokaa, ihmiset, katsokaa taivaalle!

Hiilikondriittimeteori

Ylen tiedeuutisista: Jotta ymmärtäisimme aurinkokuntamme syntyä, tulisi meidän tutkia kaikkein neitseellisimpiä kohteita. Tutkijat ovat keksineet tekniikan, joka mahdollistaa näytteen isotooppisuhteiden analysoinnin mikrometrin eli millimetrin tuhannesosan tarkkuudella. Tutkittavia meteoriitteja löytyi meteoriittimuseon hyllyiltä. Näistä tutkijat etsivät hiilikondriittimeteoriitteja, ja tutkivat niistä löytyviä liukenemattomia orgaanisia aineita ja niistä löytyviä isotooppeja. Hiilikondriittimeteoriittien oletetaan olevan peräisin kappaleista, jotka eivät ole koskaan sulaneet yhteen, siksi niiden ajatellaan olevan kaikkein alkuperäisimmässä muodossaan. Meteoriiteista analysoitiin typen ja vedyn suhteita, joista voidaan päätellä, onko yhdisteet pysyneet muuttumattomina aurinkokunnan alkuajoista. Tutkittavana typen raskas isotooppi N-15, ja vedyn raskas deuterium. Tutkijat hämmästyivät sitä, kuinka samanlaisia suhteita näillä kahdella isotoopilla on interplanetaaristen hiukkasten kanssa. Interplanetaariset hiukkaset saattavat olla jopa aurinkokuntaammekin kauempaa kotoisin. Kuitenkin, interplanetaariset hiukkaset ovat luultavammin lumipalloisista komeetoista kotoisin, kun meteorit taasen kivisistä asteroideista. Jos nämä interplanetaariset hiukkaset tosiaan antavat samaa informaatiota kuin komeettojen ytimet, tulee huomattavasti halvemmaksi keräillä pellolta meteoriitteja tahi yläilmakehästä hiukkasia, kuin matkata komeetan perään näytepullon kanssa.

Protonin ja elektronin massasuhde

ESO kertoo havainneensa 12.3 miljardia sitten hehkunutta kvasaaria, nimeltä PSS J 1443+2724. Tämän kvasaarin spektristä voimme havaita vetyä ja molekylaarista vetyä. Tämä kvasaari oli toiminnassa, kun maailmankaikkeus oli vain 10% nykyisestä iästään, eli ollessaan 1.5 miljardia vuotta vanha. Tutkijat havaitsivat jokaista 250 vetyä kohden yhden molekylaarisen vedyn. Tämä indikoi meille, onko protonin ja elektronin massan suhde muuttunut aikojen saatossa, kun tutkimuksia verrataan nykyisiin mittauksiin. Tutkimukset osoittavat, että tämä massasuhde on tosiaan vähentynyt 0.002% aikojen saatossa. Vaikka tämä vaikuttaakin vähäiseltä, on sillä suuri merkitys fysiikan ymmärtämisen kannalta. Kun tutkimme miten kaasu on muodostunut nuoressa univerumissa, ymmärrämme paremmin tähtien syntyprosessia. Havaitun kvasaarin tuoman informaation perusteella kyseisen galaksin kaasu on verrattain kylmää, ollessaan -90 /-180 astetta celsiusta. Tutkijat analysoivat myös typen läsnäoloa galaksissa, ja tulivat siihen tulokseen, että se oli syntynyt 4 - 8 Auringonmassaisissa tähdissä, eli noin miljardin vuoden ikäisessä universumissa. Tässä nähtävissä dataa, kun etsitään molekylaarista vetyä: http://www.eso.org/outreach/press-rel/pr-2006/images/phot-16-06-preview.jpg

http://www.eso.org/outreach/press-rel/pr-2006/pr-16-06.html

Protoni on elektronia 1836 kertaa massiivisempi tätänykyä.

Kameleontti-supernova

NewScientist uutisoi jo päivä sitten kameleontti-supernovasta. Tämä supernova vaikutti ensin kakkostyypin supernovalta, jossa on paljon vetyä havaittavissa. Kuitenkin, jonkin ajan kuluttua supernova SN2001ig näyttikin ykköstyypin supernovalta, jossa ei ole jälkeäkään vedystä. SN2001ig sai nimekseen uuden tyypin supernovan: kakkos-b. Mitä ihmettä tapahtui? Vaikuttaisi siltä, että supernovan lähettyvillä on ollut toinenkin tähti. Räjähtäessään tähti on ollut ns Wolf-Rayet -tyypin tähti, joka puhkuu itsestään materiaalia valtavilla "aurinkotuulilla". Tämä toinen kaveri lähettyvillä on ollut eksentrisellä radalla suhteessa räjähtävään tähteen, ja impannut lopulta vedyt tähden spkektristä.
Tämä havainto antaa syytä päivittää luokituksia.
http://www.newscientistspace.com/data/images/ns/cms/dn9115/dn9115-1_600.jpg
http://www.newscientistspace.com/article/dn9115-chameleon-supernova-had-hidden-accomplice.html