keskiviikkona, kesäkuuta 20, 2007

Karjalaisesta

Loistavasti näkevä hyppyhämähäkki hankkii ravintonsa hyppäämällä

 Seeprahyppijän (Salticus cingulatus) voi tavata talon seinustalta auringon lämmöstä.
Kuva: Jenni Elina Holopainen Joensuu Jenni Elina Holopainen

 Harva huomaa oman kotitalonsa aurinkoisella seinustalla ötököitä metsästävää saalistajaa.

Joku pikkulapsi on saattanut havaita tuon seeprakuvioisen pienen eläimen, joka kykenee hyppäämään jopa 50-kertaisesti oman kehonsa pituuden.
Tämä mustavalkoinen saalistaja kuuluu hyppyhämähäkkeihin (Salticidae).

 Meiltä Suomesta löytyy 42 erilaista hyppyhämähäkkilajia, joille kaikille on tunnusomaista suuret silmät: neljä suurta silmää edessä, neljä pienempää taaempana.

  Hyppyhämähäkkien heimoon kuuluu noin 5000 lajia koko maapallolla. Ne ovat nisäkkäiden kanssa luultavasti yhtä vanha ja monipuolinen ryhmä.

  Hyppyhämähäkkien muoto ja väritys vaihtelee runsaasti, jotkut näyttävät jopa muurahaisilta, kuten Suomesta löytyvä Synageles venator.
 Kookkaimmillaan hyppyhämähäkkien naaraat voivat olla 15 millimetriä pitkiä, kun suurin osa lajin edustajista jää 5 millinmetrin kokoon tai pienemmäksi.

  Hyppyhämähäkit eivät kudo seitistä verkkoa, vaan saalistavat päiväsaikaan hyppäämällä saaliinsa kimppuun. Ne käyttävät kuitenkin seittiä turvalankana vaaniessaan kuin kissat saalistaan. 

  Hyvä näköaisti saalistusapuna
Kyetäkseen näkemään saaliinsa tulee tällä suloisella hämähäkillä olla hyvä näköaisti. Näkökykynsä ansiosta hyppyhämähäkeillä on myös kaunis soidintanssi, jolla ne osoittavat mielenkiintonsa naaraalle käyttäen yleensä loistavia värejään houkutuksena.
Hyppyhämähäkin kaksi suurta silmää kykenee liikkumaan enemmän kuin meidän omat silmämme: ne liikkuvat sivuille, ylös ja alas, sekä eteen ja taakse. Tämän liikkeen voi havaita hämähäkin silmien värin muutoksena. Nämä silmät näkevät värejä sekä polarisoitunutta valoa.
Tämän lisäksi hyppyhämähäkillä on vielä kolme paria silmiä, joilla ei sinänsä ole ihmeellisiä ominaisuuksia, mutta ne suovat hämähäkille 360-asteen näköalan ympäristöön.
  Kun hämähäkki havaitsee liikkeen jossakin, kääntää se suuret silmänsä tätä kohden ja tekee tarkan analyysin kohteen etäisyydestä ja muista ominaisuuksista. Siksi myös valokuvaaja saa huomata tulevansa älykkään katseen alaiseksi, kun hämähäkki katsoo suoraan silmiin tarkkaavaisesti.
Hyppyhämähäkkien aivot ovatkin suhteessa kokoon suuremmat kuin ihmisillä. Kuitenkaan huolta kilpailevasta älylajista aivan seinämme takana ei kannata kasvattaa, sillä älykkyys syntyy aivojen todellisesta koosta, ei suhteesta ruumiin kokoon.



Sain kirjoittaa hyppyhämähäkeistä Karjalaiseen, kiitos !

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Teemat/loistavasti_n%C3%A4kev%C3%A4_hyppyh%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kki_hankkii_ravintonsa_hypp%C3%A4%C3%A4m%C3%A4ll%C3%A4_3463939.html