Uusi supernovan muoto

Supernovien kingi on syntynyt! 240 miljoonan valvuoden etäisyydellä meistä, galaksissa NGC 1260 pamahti viimevuonna 150 kertaa Aurinkomme massainen tähti, saaden supernovanimen SN 2006gy. Mitään vastaavaa emme ole koskaan nähneet, yhtä pitkäkestoista ja kirkasta. Universumimme ensimmäiset tähden olivat massaltaan suuria, ja tämä räjähdys kertoo tutkijoille, mitä noissa tähdenkuolemissa aikoinaan tapahtui. Tämä voimallinen räjähdys oli galaksin keskustaa mittavasti kirkkaampi, kuten kuva kertoo: http://chandra.harvard.edu/photo/2007/sn2006gy/sn2006gy_3panel.jpg Tapahtuma saattaa olla aivan uusi supernovaluokka, ja vihjailee, että oman galaksimme Eta-Carinae, olisi valmis myös pössähtämään samaan tyyliin. Tämä oman galaksimme tähti on 7 500 valovuoden päässä omasta Maapallostamme, joten näkymästä tullee historiamme komein, jos sen saamme nähdä.

Jupiterin pienempi pilkku

Nasan NewHorizons laittoi kuvia Jupiterin ohilennostaan: http://pluto.jhuapl.edu/gallery/missionPhotos/images/HighRes/050107/050107_11.jpg Kuvassa Jupiterin pienempi punainen pilkku, Little Red Spot. Pilkku on Jupiterin toiseksi suurin pyörremyrsky, kooltaan 70% Maapallon koosta. Tämä pilkku alkoi muuttumaan punaiseksi 2005, ja syynä lienee Jupiterin syvyyksistä nousevat ammoniakkipitoisuudet, jotka sirottavat punaista valoa. Jupiterin tunnetumman suuren punaisen pilkun, eli GreatRedSpot(GRS) löysi Cassini 1665. Tämä Aurinkokuntamme suurin myrsky on koltaan 14 000 kilometriä leveä ja 40 000 kilometriä pitkä, eli Maapalloa suurempi.

Sombrero

Chandra lähetti kauniin kuvan Sombrero-galaksista, joka tunnetaan myös nimeltä M104. Tämä kohde on suurimpia Neitsyen tähtijoukon galakseista, noin 28 miljoonan valovuoden päässä meistä. Kuvassa näkyy yhdistettynä Chandran sininen röntgen, Hubblen vihreä optinen, ja Spitzerin inrapuna kirkkaana.
http://chandra.harvard.edu/photo/2007/sombrero/sombrero.jpg